Tämä sivu perustuu Suomen kirjastoseuran kuntavaalikampanjaan “Tärkeintä kirjastossa”.
Kampanja toteutettiin nostamaan esiin, miksi kirjastot ovat suomalaisessa yhteiskunnassa korvaamattomia – niin demokratian, talouden, lukutaidon kuin yhteisöllisyydenkin näkökulmasta.
Kirjastoseura kokosi kampanjassa kuusi näkökulmaa, jotka kuvaavat kirjastojen laaja-alaista merkitystä eri ihmisille ja kunnille. Sisällön ovat tuottaneet kirjastojen ammattilaiset ja ystävät eri puolilta Suomea.
Siirry tästä kuuntelemaan ilmaisia äänikirjoja
1. Demokratia
Kirjasto on kaikille avoin, maksuton tila, joka edistää lukutaitoa, osallisuutta ja pääsyä tietoon. Se toimii tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa.
Uusi kirjastolaki vahvistaa tätä roolia: kirjasto edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Sitran hankkeessa ”Kirjastot kansanvallan foorumeina” kokeiltiin kansalaisten ja poliitikkojen uusia kohtaamisia kirjastoissa eri puolilla Suomea.
Kirjasto on ollut myös edelläkävijä osallistavassa budjetoinnissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjesti vuonna 2012 työpajoja, joissa asiakkaat päättivät 100 000 euron käytöstä tulevaan Oodi-kirjastoon.
2. Talous
Kirjastot tuottavat kunnille ja yhteiskunnalle moninkertaista hyötyä. Hyvä lukutaito on yhteydessä korkeampaan palkkatasoon, ja tutkimusten mukaan yksi kirjastolle sijoitettu euro palautuu 3–4-kertaisesti takaisin yhteiskunnalle.
Kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää kirjastoa. Kirjastot tarjoavat työ- ja opiskelutiloja, ja omatoimikirjastojen ansiosta tilojen käyttö on entistä kustannustehokkaampaa.
Kirjasto on myös kirjailijoiden tulonlähde – jopa kolmannes kaunokirjallisista tuloista voi tulla lainauskorvauksista.
3. Yhteisöllisyys
Kirjasto on kaikille avoin kohtaamispaikka. Siellä syntyy yhteisöllisyyttä: kokouksia, taideprojekteja, työtiloja ja arjen kohtaamisia.
Neljä kymmenestä kunnasta aikoo uudistaa kirjastotilojaan lähivuosina. Uudet ja elinvoimaiset kirjastot houkuttelevat kuntaan nuoria aikuisia, perheitä ja osaavaa työvoimaa.
Kirjastot tukevat kulttuuria ja tarjoavat tiloja myös järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön.
4. Lukutaito
Kirjastot sytyttävät kipinän lukemiseen. Kirjavinkkaus on opettajien mukaan tehokas tapa innostaa koululaisia lukemaan.
Sujuva lukutaito rakentuu aktiivisen lukemisen kautta. Kirjastojen henkilökohtainen palvelu ja houkutteleva lastenkirjavalikoima ovat avainasemassa.
Kirjastot myös opettavat mediataitoja ja tukevat kriittistä lukutaitoa – tärkeitä taitoja digitaalisessa ja monimutkaisessa tietoympäristössä.
5. Digiosaaminen
Kirjastot tarjoavat kaikille pääsyn e-kirjoihin ja digitaaliseen sisältöön. Kirjastojen ammattilaiset opastavat arjessa digilaitteiden käytössä – etenkin vanhemmalle väestölle tämä on elintärkeää.
Korona-aikana e-kirjojen käyttö kasvoi räjähdysmäisesti. Kirjastot tarjoavat vuosittain digikoulutuksia noin puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Suomeen tarvitaan valtakunnallinen e-kirjasto, joka takaa tasavertaisen pääsyn digisisältöihin.
6. Kestävä kehitys
Kirjaston ytimessä on jakamistalous – lainaaminen on ekologinen valinta. Kirjastot lisäävät tietoisuutta ympäristöasioista ja toimivat vastuullisesti.
Esimerkiksi Kuopiossa luovuttiin kirjojen muovipäällysteistä, ja Turussa otettiin käyttöön sähkökäyttöinen kirjastoauto. Kellutus vähentää kuljetustarvetta, ja kirjastoista voi nykyään lainata myös tavaroita – vaikkapa porakoneen.
Suomen kirjastoseura
Tämä kampanja oli tuotettu yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa, jonka jäsenet ovat kirjastojen ammattilaisia ja ystäviä.
👉 Lue lisää Kirjastoseurasta: www.suomenkirjastoseura.fi
📚 Palaa LuetutKirjat.comin etusivulle